sunnuntai 29. tammikuuta 2017

Netta Walldén: Kissa nimeltä Kent

- Tuota... miten kissa osaa noutaa sinulle kahvia? 
- Tietysti osaa! Hugo Botta tuhahtaa. - Katti osaa sekä löytää kahvin että toimittaa elikkäs kiikuttaa sen minulle. Ruuttasin nimittäin sen takalistoon pari piikkiä. Ensimmäinen herkistää aistit kahviaromille elikkäs ohjaa katin kahvin luo ja toinen ohjaa noudattamaan käskyjäni. Tässä tapauksessa käsky kuului: palaa kahvikupposen kanssa kirkontorniin!

Kissa, joka käy kahvilassa, ja pettyy, kun hänen eteensä tuodaan kermavati kahvikupin sijaan. Siinä vasta kissa minun makuuni, sillä kissa ja kahvi ... 

Paljon muutakin tapahtuu Netta Walldénin lastenromaanissa Kissa nimeltä Kent. Pienen tytön kissa katoaa ruuhkaisessa Korkeakaupungissa. Hän törmää oikeaan salapoliisiin, ja yhdessä he ryhtyvät etsimään mustaa Kent-kissaa, jolla on häntä kuin sirppi, hiukan kaareva. Etsintä vie heidät ihmisten jättämään ja rottien asuttamaan Rottakaupunkiin, sillä mistäpä muualta kissan voisi yhtä todennäköisesti löytää. Rottakaupungissa kohdataan erikoinen tiedemies Hugo Botta, löydetään musta kissankarva, seurataan johtolankaa kuuron pianistin taloon ja sanomalehden toimitukseen. Tulevaisuudessa väikkyy maailma, jossa on tiedemiesten kehittämiä liitorottia.

Sadun ja salapoliisiseikkailun lisäksi kirjassa on vakavampikin puoli. Tyttö on yksinäinen, hänellä ei ole yhtään ystävää, sillä hän on muuttanut Korkeakaupunkiin vasta muutama päivä aikaisemmin. Kadotessaan kissa on ollut hänen kanssaan vasta päivän. Salapoliisi on turvallisesti tytön vanhempien vanha ystävä, jonka kanssa voi kaivata kissaa ja puhua yksinäisyydestä. Seikkailun päätyttyä kaupunki ei ole tytölle yhtä vieras eikä hän ole enää yhtä yksinäinen.

Kissa nimeltä Kent etenee rauhallisesti ja viipyillen seikkailua unohtamatta, on salaperäinen, surumielinen ja lohdullinen samaan aikaan. Kirjan antaisin luettavaksi alakoululaiselle, joka on jo harjaantunut lukija, mutta tässä on tasoja monenikäiselle lapselle ja nuorelle. Ja miksei aikuisellekin.

      Netta Walldén: Kissa nimeltä Kent, 98 s
       Kustantaja: Mäkelä 2016
       Kansi: Tanja Mitchell



KIRJA on kirjastolaina.

MUUALLA sen ovat lukeneet ainakin Evaria ja MarikaOksa.

HAASTEET: Helmet-lukuhaaste 2017 (17. Kirjan kannessa on sinistä ja valkoista), 100 suomalaista kirjaa (no 7), Kirjavat kissat -lukuhaaste.

4 kommenttia:

  1. Ihana löytö tuohon Helmet-kohtaan. Tämä oli mukava kirja, ensimmäinen jonka Walldenilta luin. Toivottavasti lapset osaavat arvostaa kirjan rauhallista ja aika erikoista tunnelmaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aikaisemmin Helmet on ollut minulle liian vaikea, tai siis liikaa kohtia, joita en halunnut lukea. Nyt tulee kirjoja itsestään.
      Kirjassa on tosiaan erikoinen tunnelma eikä se varmaan ole niitä helpoimpia lastenkirjoja.

      Poista
  2. Kuulostaapa kivalta kirjalta. Kirjan kansikuvasta olisi voinut pitää kirjaa paljon vanhempana teoksena.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannessa on tosiaan jotain, hmm, ajatonta. ;-)

      Poista

Kiitos kommentistasi!