Yksityisetsivä Vish Puri saa toimeksiannon eräältä arvostetulta ja suoraselkäiseltä tuomarilta, jonka palvelija on kadonnut. Huhumylly väittää tuomarin raiskanneen ja murhanneen tytön, ja pelkkä syytös tahraa tuomarin mainetta. Puri apureineen käy selvittämään tapausta, ja se osoittautuukin visaiseksi: kukaan ei tiedä tytöstä muuta kuin nimen Mary ja että hän kuuluu johonkin Intian vähemmistökansaan. Surmasiko tuomari tai joku hänen palvelijoistaan tytön? Vai katosiko tämä vain jonnekin tavaroineen? Entä miten löytää Mary-niminen tyttö yli miljardin ihmisen joukosta ilman tarkempia tietoja sukunimestä tai kotipaikasta?
Vish Puri on intialainen yksityisetsivä Delhistä, Mitä yksitysimmät etsivät Oy:n toimitusjohtaja ja johtava etsivä. Enimmäkseen Puri saa toimeksiantoja, joissa varakas suku pyytää selvittämään avioitumassa olevan nuoren naisen tai miehen tulevan puolison taustaa, tai tapauksia, joissa pyydetään selvittämään, onko mies tai vaimo tai mielitietty syönyt muutakin kuin kotiruokaa, kirjan ilmaisua käyttääkseni.
Vish Puri joutuu murhayrityksen kohteeksi hoitaessaan chiliviljelmäänsä talonsa katolla. Teon motiivi ja tekijät jäävät hänelle arvoitukseksi, sillä hänellä on liian kiire toimeksiantojensa kanssa, mutta onneksi hänellä on tarmokas äiti, joka alkaa suorittaa omia tutkimuksiaan poikansa vastalauseista huolimatta ja osin tämän tietämättä.
Vish Puri on sympaattinen etsivä, jolle perhe on tärkeä ja jonka arvot ovat kohdallaan. Puri on ylpeä siitä, että uudemman teknologian lisäksi hän osaa käyttää ikivanhoja intialaisia etsivätaitoja työssään, ja harmittelee sitä, että Sherlock Holmesin maine on niin laaja, vaikka Intiassa käytettiin samoja menetelmiä pari tuhatta vuotta sitten.
Kirja oli viihdyttävä lukukokemus ja matka värikkääseen Intiaan. Maan, sen ihmisten ja tapojen kuvaus olikin kirjan houkuttelevinta antia, sillä ihmisten paljous, kaoottinen liikenne, kadunvierten hajut ja mausteisen ruuan maut elävät sivuilla. Puri osoittautuu varsinaiseksi herkkusuuksi lääkärin varoituksista huolimatta, ja paikallisella ruoalla on kirjassa iso osuus. Arvostin kirjan lopussa olevaa sanastoa, josta löytyivät käännökset ja selitykset niin vaatekappaleille, ruokalajeille kuin muillekin sanoille. Kirjassa nostetaan myös Intian yhteiskunnallisia ongelmia esille, mutta niillä ei jäädä synkistelemään, sillä kirja on kevyehkö ja siinä on paljon huumoria. Kirjailija asuu Delhissä Intiassa perheensä kanssa, mutta on britti, joten hän varmasti katselee ja kuvaa Intiaa sen hyvin tuntevan länsimaalaisen silmin.
Tarquin Hall: Vish Puri & kadonneen palvelijattaren tapaus, 360 s.
Kustantaja: Gummerus 2012
Alkuperäinen: The Case of the Missing Servant (2009) , suomentaja Tero Valkonen
Kansi: Tuomo Parikka
KIRJA on omasta hyllystä, oma ostos.
MUUALLA: Amman lukuhetki, Kirja joka maasta, Kirsin kirjanurkka, Oksan hyllyltä ja Maailman kuvalehti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!